Länsimainen sivistys pohjautuu pitkälti antiikin kreikkalais-roomalaiseen kulttuuriin. Myös museot ovat jo antiikin aikainen keksintö. Itse museo “museioni” tarkoitti kreikassa muusien laitosta, eli se oli itseasiassa tuon ajan tiedelaitos eikä niinkään kokoelma. Mutta taidekokoelmia oli jo tuolloin, ja ne olivat nimeltään pinakoteekkejä. Sana tarkoittaa edelleen julkista taidekokoelmaa.
Keskiajalla kirkot ylläpitivät kokoelmia
Keskiajan saapuessa Eurooppaan koki kehittynyt länsimainen kulttuuri romahduksen. Kirkot olivat tahoja, jotka pelastivat taidetta ja kirjoituksia luostareihin turvaan tuholta, joka Euroopassa vallitsi. Jo tuolloin museoesineistöllä käytiin myös kauppaa, ja esimerkiksi Winchesterin piispa hankki keskiajalla Rooman matkaltaan patsaita tuotavaksi kotiin Englantiin.
Kirkko myös keräsi kokoelmiinsa erilaisia luonnon erikoisuuksia, esineitä ja pyhäinjäännöksiä, vaikka se oli kieltänyt kansalaisia keräämästä pakanallista esineistöä. Vuosina 900-1200 oli kulttuuriltaan kehittynyt ja sivistynyt islamilainen maailma myös eurooppalaista kulttuuria ylläpitävä voima, ja siellä esimerkiksi käännettiin kreikkalaisia tekstejä arabian kielelle, sekä kerättiin laajojakin taide-esineiden kokoelmia.
Renessanssiajalla alettiin taiteesta kiinnostua Euroopassa uudelleen, ja tuolloin perustettiinkin ensimmäiset varsinaiset taidegalleriat sekä historialliset kokoelmat. Luonnontiede kiinnosti ihmisiä, samoin kuin lähihistoria. Piispa Giovo avasi jo vuonna 1520 Museum Jovianumin, johon oli koottu esineistöä ja muotokuvia kuuluisien henkilöiden elämästä. 1500-luvulla myös luonnontieteellistä materiaalia alettiin järjestää ja kerätä lisää. Tähän innostuksen antoivat löytöretket kaukomaille, ja sieltä tuliaisina tuodut eksoottiset aineistot olivat erityisen kiinnostavia.
Ensimmäiset nykyaikaiset museot perustettiin
Julkisiksi kokoelmia alettiin muuttaa 1700-luvulla, ja tuolloin perustettiin British Museum (vuonna 1759), sekä Ranskan Louvre (1793). Museoiden aika oli alkanut. 1800-luvulla museoita perustettiin jo kiivaaseen tahtiin ympäri Eurooppaa, ja myös alkaneet maailmannäyttelyt vaikuttivat museoiden yleistymiseen. Museoita perustivat niin valtiolliset tahot kuin yksityisetkin keräilijätkin. Suorastaan muodikasta oli hankkia maailmalta mitä erikoisempia esineitä, trofeita, omiin kokoelmiin.
Joskus keräily tapahtui keinolla millä hyvänsä, mikä valitettavasti jätti jälkensä esimerkiksi Egyptissä faaraoiden tuolloin jo löydettyihin hautoihin. Kiinnostus tieteeseen ja taiteeseen siis lisääntyi, ja vuosisadan lopulla alettiin museoiden kokoelmia käyttää myös tieteellisiin ja opetuksellisiin tarkoituksiin. 1900-luvun tekninen kehitys vaikutti myös uudenlaisten museoiden syntyyn. Tuli tekniikan museoita ja tiedekeskuksia, joissa oli esillä antiikkiesineistön lisäksi myös uusinta teknologiaa.