Maalaustaide voidaan jaotella läntiseen ja itäiseen maalaustaiteeseen. Niissä lajityypit, välineet, taustat ja aiheet olivat toisistaan poikkeavia, johtuen kulttuurien voimakkaista eroista vuosisatojen aikana. Artikkelissa keskitymme läntiseen maalaustaiteeseen.
Antiikin aika ja varhainen keskiaika maalaustaiteessa
Antiikin aikana maalaustaidetta tehtiin koristuksiksi ruukkuihin ja rakennusten seinäpintoihin, kuten seinäpaneeleihin. Myös ulos kallioihin ja hautoihin tehtiin maalauksia. Aiheet tulivat luonnosta, elämästä ja elämän tuonpuoleisesta ajasta. Ne kertoivat usein tarinaa sanojen tilalla.
Varsinainen taulujen maalaus keksittiin keskiajalla, jolloin alettiin maalata irtonaiselle levylle tai pingotetulle kankaalle siirrettäviä tauluja. Kirkkoja ja arvokkaita rakennuksia koristeltiin muraaleilla, eli seinä- ja kattomaalauksilla. Aiheet olivat lähes yksinomaan uskonnollisia, ja kuvien aiheina olivat usein pyhimykset, sekä alttaritauluihin maalatutu laajemmat kokonaisuudet.
Maalauksiin piilotettiin symboliikkaa, josta osan merkitys on nykyihmiseltä kuitenkin jo kadonnut. Taidemaalarit olivat usein nimettömiä, eikä heitä arvostettu niinkään yksittäisinä taiteilijoina. Öljyvärien käyttö yleistyi 1400-luvulta lähtien.
Keskiaika oli Euroopan historian pisin ajanjakso, ja sen kulttuuri suodattui vahvasti kirkollisen näkemyksen läpi. Alkupuolella keskiaikaa leimasi vuosisatojen ajan puute ja köyhyys, ja tuolta ajalta ei ole säilynyt juurikaan muuta, kuin kirkollista kirjoitettua materiaalia sekä taidetta. Keskiajalla käytiin myös paljon sotia, ja monin paikoin vallitsi täystuho.
Luostarit olivat kuitenkin paikkoja, joissa säilytettiin ja säilyi tuon ajan taidetta ja tekstejä. Luostareissa vaalittiin myös kansan keskuudesta katoavaa kirjoitustaitoa, ja keskiajan rauhoituttua sen loppupuolella kirjoitustaitoa alettiin levittää munkkien välityksellä. Eurooppaan saapuivat sivistyneemmiltä islaminuskoisilta kansoilta filosofia ja halu ajatella syvällisesti, ja luostarikouluissa alett
iin sivistää kansaa.
.
Renessanssin ajan taide 1500-luvun jälkeen
Taulujen maalaus ja käyttö koristuksena yleistyi renessanssin aikana. Renessanssi oli ajanjakso, joka saavutti ensimmäisenä Italian jo 1300-luvulla ja valtasi sitten pikkuhiljaa muuta Eurooppaa. Suomea renessanssi ei varsinaisesti koskaan edes saavuttanut, vaan meillä keskiaika päättyi vasta uskonpuhdistuksen aikoihin.
Renessanssiajalla alettiin korostaa ihmisiä yksilöinä, mikä ajatustapana oli uutta. Humanismi alkoi kehittyä, ja luonnontieteelliset löydöt vahvistivat halua saada lisää tietoa. Elämästä haluttiin miellyttävämpää köyhien ja sotaisien vuosisatojen jälkeen. Taidemaalausten aihepiiri laajeni, ja niistä alkoi tulla maallisempia. Taulujen aiheina olivat arkinen elämä, muotokuvat, maisemat sekä asetelmat. Taidemaalareista tuli arvostettuja, ja aluksi tärkeämpää oli jopa teoksen maalarin tunnistaminen kuin itse teos. Teokset alettiin signeerata.
Taideteoksia alettiin renesanssin ajalla luokitella, ja niille annettiin myös muotomääräyksiä. Esimerkiksi Ranskassa akatemia halusi säännöstellä maalattavien töiden aiheita, ja myös määräsi ohjeet, joiden mukaan tuli maalata. Maalaustaiteen tarkoituksena oli jäljentää todellista elämää kuviksi, tosin esimerkiksi muotokuvissa saatettiin kohdetta retusoida voimakkaastikin, hieman nykyajan kuvanmuokkauksen tapaan. Lopputulos ei ollut siis aina täysin todenmukainen, vaan enemmänkin ihanteiden mukainen.
Teollisen vallankumouksen jälkeinen taide
1700-1800-lukujen taitteessa oli teollisen vallankumouksen aika. Tuo muutti myös käsitystä maalaustaiteesta, ja keskiöön nousivat yhä enemmän taiteilijan omat näkemykset valitsemistaan aiheista. Tekninen kehittyminen toi mukanaan kamerat ja reproduktion, eli kuvien kopioimisen mekaanisin keinoin, minkä seurauksena taidemaalareiden työn luonne muuttui, ja heille tuli taiteellinen vapaus luoda oman näköistään taidetta.
Muotiin perinteisten maalausten rinnalle tuli abstrakti taide, jossa maailmaa kuvattiin ei-esittävänä. Taideteoksissa arvostettiin ainutlaatuisuutta ja taiteilijan uniikkia näkemystä, ja taulujen arvostetuin ominaisuus olikin olla originaali.